Tänään meidät jätetään ihan ensimmäistä kertaa kahdestaa kotiin vähän pidemmäksi aikaa. Ihan tärisyttää jännityksestä. Aina ennemmin on vähintään Sara ollut kotona kaverina ja turvana.

Jimi alkoi jo suunnitella, mitä hauskoja leikkejä keksittäisiin, siis sellaisia, mitä tavallisesti ei saada tehdä. Minä kyllä vähän mietin, että jos me vaikka juodaan vesikuppi tyhjäksi. No, se on kyllä iso koirankuppi, että ei ehkä ihan heti tyhjene. Entäs jos ruoka loppuu kupista. Jimi ei tykkää ollenkaan siitä tilanteesta ja saa varmasti hepulin. Mutta ehkäpä se kuppi täytetään ennen kuin muut lähtee. Mitäs muuta voisi tapahtua?

Olenhan minäkin jo ihan iso kissa, joten kyllähän yksinolokin varmasti sujuu. Silityksiä ei kyllä saa heti, kun niitä kaipaa, mutta jospa ne saisi sitten tuplana. Korkoahan kaikki kasvaa. Miu.