Hohhoijaa, kun haukottaa. Pitäisi tässä varmaan herätä ja aloittaa tämä blogin teko.50368.jpg
Niin minä olen Jimi, siperiankissa nenästä hännänpäähän. Vai pitäisikö sanoa korvatupsusta hännänpäähän asti. Tuolta nettisivuilta löytyy minusta jonkinmoista esittelyä. Elämä on melkoista kissanpäivää päivästä toiseen eli asiat on kunnossa. Herkkuruokia voisi tietysti olla useammin. Aamupäivällä lihaa ja iltapäivällä shebaa olisi ehkä sopiva tahti. Niin ja kinkkisiivu aina, kun joku avaa jääkaapin oven. Ja lohta voisi tehdä ihan minua varten joka toinen päivä. Hmmm... Eipä taitaisi mahani kaikkia haavekuvia kestää.

Vakavemmista asioista puheenollen, olen vähän ihmeissäni kuunnellut sitä puhetta, ettei kissoja saisi päästää ulos. Niin no minä en kuulemma saisi muutenkaan karata ovenraosta, mutta että melkein kokonaan sisällä pitäisi olla. Kummallista. Minullakin kun on ystävä, joka kulkee pihalla päivittäin ja käy joskus ikkunan takana tervehtimässä. Miten sellainen kaveri sisällä voisi elää. Minulta se nyt ehkä vielä jotenkin onnistuu. Paitsi, että joka päivä on pihalle päästävä.

Oh. Vaihdanpa vähän kylkeä. Kyllä tähän aikaan päivästä on saatava torkkua riittävästi, että taas illalla jaksaa.