Jos jostain syystä joku haluaisi säveltää vaikkapa Ainan laulun tai laulun mököttävästä kollista, niin ei kun sovitaan asiasta. :D Kollisanoitus tosin ei vieläkään ole viimeisen päälle korjattu.

Mintun kisalaulu
(san. Ideametsä)

Se on pyöreä,
se on pehmeä,
eikä ikinä ole ilkeä.
Se on hyrinä,
se on pörinä,
ääni lähelläs öisin pyörivä.

Minttu super siperialainen,
on palkittu ja täydellinen nainen.

    Minttu, Minttu on numero yksi.
    Minttu, Minttu on numero yksi.
    Tuskin kukaan tätä kissaa voittaa,
    mutta voihan sitä joku koittaa.
    Minttu on ykkönen.

Tassu leveä,
tassu pehmeä,
ei sua ikinä voisi kynsiä.
Tassu hivellä,
voi sua syvältä,
ei oo turvassa yhtään sydäntä.

Minttu super siperialainen,
on palkittu ja täydellinen nainen.

    Minttu, Minttu on numero yksi.
    Minttu, Minttu on numero yksi.
    Tuskin kukaan tätä kissaa voittaa,
    mutta voihan sitä joku koittaa.
    Minttu on ykkönen.


Jimin matkalaulu
(san. Ideametsä)

Ne askelet asfaltilla
kaikui hiljaisuuteen.
Ne hetket vei kulkijalla
valon hämäryyteen.

Ei saranat kotioven
vielä narahtaneet.
Ei loppunut matkalaisen
tunnit väsähtäneet.

Mutta tiedän, että tämä tie,
minut kotiin joskus vielä vie.
Siellä odottaa,
tätä kulkijaa.
Koti ja kaikki rakkaat.

On aavistus määränpäästä.
Joko koti nähdään?
On riemastus näkemästä.
astun tiheämpään.

Minä tiedän, että tämä tie,
minut kotiin kohta kyllä vie.
Siellä odottaa,
tätä kulkijaa.
Koti ja kaikki rakkaat.


Aina en ymmärrä ystävää

(san. Ideametsä)

Nimeni on Aina,
pikkuinen ja kaita,
jolla sydän on kohdallaan.
Paikalla oon aina,
työsi pois jo laita,
että leikin saan alkamaan.

Nimeni on Aina,
pysyvä, en laina,
olen kissa ja kodin jaan.
Rakastan sua aina,
sinua myös Taina,
vaikka kerran vain kohdataan.

Mutta vaikka rakastan,
kodin hyvän omistan,
silti joskus joudun miettimään.


Aina en ymmärrä ystävää,
enkä ees kättä silittävää,
joka työntää pois,
vaikka lisää sois,
tätä hellyttä tuntea ja jakaa.

Nimeni on Aina,
pikkuinen ja kaita,
jolla sydän on kohdallaan.
Paikalla oon aina,
rakkautein ei laina,
sitä sinulle aina jaan.

Mutta vaikka rakastan,
kodin hyvän omistan,
silti joskus joudun miettimään.

Aina en ymmärrä ystävää,
enkä ees kättä silittävää,
joka työntää pois,
vaikka lisää sois,
tätä hellyttä tuntea ja jakaa.


En minä mökötä

(san. Ideametsä)

Sinä suuri ja komea kolli,
kerro miksi on äänessä molli,
vaikka kevätaurinko lämmittää.
Onko rakkaasi napannut toinen,
vaiko muuten vain ilmeesi moinen
saanko silti turkkias silittää.


En minä mökötä,
en sulle mäkätä
mutta haluaisin elämääni jotain vaihtelua, nau.

Vuodeanajat taipuu,
lumikasat haihtuu
aina yhä uudelleen.
Miksi silti kaipuu,
sama kova raikuu
kuulen monen huudelleen.
Reaktion laukaisee kai kevätsää
Ymmärrätkö sinä kissan elämää?


Sinä suuri ja komea kolli.
Vaikka nimeltä olisit Olli,
kissan sijaan ihminen pystypää.
Katsomalla vain karvoihin keitä,
kevään tullen taas jokainen meistä,
kaipaa lisää rakkauden hyrinää.

En minä mökötä,
en sulle mäkätä
mutta haluaisin elämääni jotain vaihtelua, nau.

Vuodeanajat taipuu,
lumikasat haihtuu
aina yhä uudelleen.
Miksi silti kaipuu
sama kova raikuu
ympärillä uudelleen.
Reaktion laukaisee kai kevätsää
Ymmärrätkö sinä kissan elämää?