Kiia on minun siskoni. Se, josta olen aikaisemminkin kertonut ja jonka luona joskus käydään kylässä Äänekoskella. Oltiin taas siellä ja hauskaa oli. Kiialla meinasi kyllä heittää stressin puolelle ja se joutui ihan läähättämään, kun vahti meitä ja koitti pitää vauhtia yllä. Siis aluksi läähätti, mutta kyllä päivän parin jälkeen oltiin taas ihan rennosti kavereita. Mehän käytiin Jimin kanssa lauantaina ja sunnuntaina Jämsässä asti näyttelyssä, joten Kiia sai siinä välillä onneksi levätä ja todeta, että on aika mukavaa, kun saa välillä kavereita. Katsokaapas miten hienoksi Kiia on kasvanut.

107654.jpg