Kesäpäivät on parhaita! Varsinkin nyt, kun ei ole ollut liian kuuma ja pihalla on voinut olla läkähtymättä. Ei ehdi edes nukkumaan niin paljon kuin tylsinä päivinä.

Mutta hei, mikä tuolla vilahti. Ei kai joku vapaana kulkeva kissa. Olisko?



Mitäs minä meinasinkaan. Niin, ollaan oltu valjaissa ympäri pihaa. Kiipesin pihakeinuun ihan kattoon asti ja luisuin pikavauhtia alas sellaista vähän kaltevaa nurkkatolppaa pitkin. Hyppäsin aidan yli ja emäntä jäi ihmeissään hihnan toisen pään kanssa pihan puolelle. Hyppäsin myös keskelle sellaista kukkapenkkiä, mihin ei saanut mennä ja vaikka mitä. Kyllä minä sitten kuljin niin kuin hienot kissat valjaissa ihan täydellisestikin. Kyllä minä sen osaan, jos vain maltan.