Valokuvatorstain aiheena on tällä kertaa matka, joten on aivan pakko kopioida tuolta heinäkuulta tämä yksi blogimerkintä. Silloinhan Jimi oli tehnyt pitkän matkan ja kävi tapaamassa 10 000 laskuriin klikannutta Maria ja vieläpä omin jaloin kävellen.

Jimin matkalaulu

Ne askelet asfaltilla
kaikui hiljaisuuteen.
Ne hetket vei kulkijalla
valon hämäryyteen.

Ei saranat kotioven
vielä narahtaneet.
Ei loppunut matkalaisen
tunnit väsähtäneet.

Mutta tiedän, että tämä tie,
minut kotiin joskus vielä vie.
Siellä odottaa,
tätä kulkijaa,
koti ja kaikki rakkaat.

On aavistus määränpäästä.
Joko koti nähdään?
On riemastus näkemästä.
astun tiheämpään.

Minä tiedän, että tämä tie,
minut kotiin kohta kyllä vie.
Siellä odottaa,
tätä kulkijaa,
koti ja kaikki rakkaat.

119929.jpg