Vaikkahan olisi mitä hässäkkää ja hötinää ympärillä, niin kyllä Jimi poika pitää huolen siitä, että ruokaa on riittävästi tarjolla. Ei niillä märkäruuilla niinkään ole väliä, mutta raksuja on oltava rouskuteltavaksi. Jimi ilmoittaa asiansa jo huomattavasti ennen kuin kupit on edes tyhjillään. On varmaan huomannut, ettei kukaan tule yöllä murkinaa lisäämään. :)

Vettä ei tässä ruokanurkassa näy sen takia, että kissat hoitaa janonsa Saran kanssa samasta suuresta kupista, joka on Saran ruokapaikalla. Onko muuten muissa perheissä koiraa, joka jättää kissanruuat koskematta, vaikka ne on lattialla? Sara on aivan uskomattoman ihana ja tottelevainen tässä suhteessa. :)



Ruuan suhteen Jimillä on nyt yksi tosi paha tapa. Jimi ei_voi_vastustaa kinkkua. Ja arvaahan sen, että esimerkiksi pikkuveli kulkee joskus kinkun pala kädessä. Ei muuten ole turvassa, eikä ole enää kinkkuleipa omassakaan kädessä turvassa, kun saattaa ruskea köriläs hyökätä noin vain kohti kallisarvoisia kinkkuja. Ja arvatenkin tietää täsmälleen koska kinkkurasia otetaan kaapista.

Ihan kiva, että on jotain niin hyvää herkkua, että sillä saa houkuteltua tarhasta sisälle, vaikkahan lentelisi taivaan täydeltä lepakoita tai ullakolta super hauskasta kiipeilypaikasta. Mutta tosiaan tästä on tulossa ongelma. Mitähän sille tekisi? Eipä taida olla kinkkupersolle mitään tehtävissä. Täytyy vaan poikienkin oppia pitämään puoliaan kinkkujensa suhteen. Niin ja leipää ei kannata jättää vartioimatta pöydän reunalle. Kinkku häviää siitäkin.