Me ei Jimin kanssa ole oikein onnistuttu ryntäämään pihalle etuovesta, vaikka yritystä on ollut kovasti. No nyt Jimi pisti taktiikan ihan päälaelleen ja onnistui hölmöttämään meidän emännän ihan täysin.

Lapset tuli pihalta ja meidän emäntä seisoi siinä oven raossa. Jimi oli lasten jaloissa ja aivan hiljaa. Sitten se käveli hyvin rauhallisesti hiljalleen pikkuveljen takaa ja ovelle - ja siitä suoraan pihalle, missä seisoskeli jonkin aikaa. Ei vaan viitsinyt lähteä mihinkään, kun oli niin märkää. Pianhan se emäntä sitten tajusi mitä oli meneillään ja kävi poimimassa Jimin sisälle. Mutta aika hyvä huiputus sanoisin.

Vaikka vesisade on märkää, niin ollaan me pihalla oltu. Kerran vaan jyrähdys järkytti minut aika tavalla. Melkein tipahdin kiipeilytelineeltä. Juoksin äkkiä sisälle ja kurkistelin luukusta ulos, että mikä se oli. Kuulemma ukkosta, mutta ei se tullut lähelle, joten painimatsit jatkui vielä hyvän aikaa - sadekuurosta huolimatta.